Kipsikäsittely vähentää fosforin huuhtoutumista pelloilta

GYPREG-projektin kokeet osoittivat kipsin vähentävän fosforin kulkeutumista vesistöihin eri maiden peltoalueilla.

Kipsikäsittely vähentää fosforin huuhtoutumista pelloilta
Photo: aamuset

Kipsikäsittely vähensi fosforin huuhtoutumista eri maiden peltoisilta alueilta GYPREG-projektin kokeissa. Kipsi eli kalsiumsulfaatti auttaa pidättämään fosforia maaperässä, parantaa viljelymaan mururakennetta ja vähentää eroosiota. Näin käsittely vähentää sekä maa-ainekseen sitoutuneen että liuenneen fosforin kulkeutumista pelloilta vesistöihin.

Suomen ympäristökeskuksen johtamassa GYPREG-projektissa (2023–2026) selvitettiin, voisiko Manner-Suomessa jo käytössä olevaa menetelmää hyödyntää myös Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Projektin arvion mukaan näillä alueilla on yhteensä noin 5,2 miljoonaa hehtaaria savipeltoja, joille kipsikäsittely voisi teoriassa soveltua. Jos 30 prosenttia näistä pelloista käsiteltäisiin, Itämereen päätyvä fosforikuormitus vähenisi arvion mukaan 350 tonnia vuodessa.

GYPREG-projektin johtaja Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta sanoo kipsin olevan edullista ja suurille peltoaloille soveltuvaa, mutta se ei ratkaise kaikkea. Kipsin avulla saadaan lisäaikaa pienentää peltojen helppoliukoisen fosforin pitoisuutta. Ympäristötaloustieteen emeritusprofessori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta toteaa, että poistetun fosforin kilohinta on kipsikäsittelyllä noin puolet pienempi kuin nykyisten suojakaistojen laajentamisella.

Suomessa kipsikäsittely on jo vakiintunut menetelmä, ja kipsiä on levitetty noin 90 000 peltohehtaarille. Käsittely on vähentänyt näiltä pelloilta vesistöihin kulkeutuvaa fosforikuormitusta keskimäärin noin puolet. Suomessa kipsiä on hyvin saatavilla, sillä Yaran Siilinjärven fosforihappotuotannossa sitä syntyy sivutuotteena yli miljoona tonnia vuodessa.

Menetelmän laajempi käyttöönotto edellyttää paikallista tutkimustietoa, toimivaa logistiikkaa, sääntelyä ja pysyvää rahoitusta. Kipsiä ei suositella esimerkiksi pelloille, joiden valumavedet päätyvät järviin, sillä kipsin sisältämä sulfaatti voi tietyissä olosuhteissa lisätä ravinteiden vapautumista järven pohjasta. Projektin mukaan kipsikäsittelyn toteuttaminen 30 prosentilla soveltuvista pelloista maksaisi viiden vuoden aikana noin 195 miljoonaa euroa vuodessa.

Key facts

  • Kipsikäsittely vähensi fosforin huuhtoutumista kaikkien GYPREG-projektin partnerimaiden maanäytteissä.
  • Jos 30 prosenttia soveltuvista savipelloista käsiteltäisiin, Itämereen päätyvä fosforikuormitus vähenisi noin 350 tonnia vuodessa.
  • Suomessa kipsiä on saatavilla yli miljoona tonni vuodessa Yaran Siilinjärven tuotannosta.

Three perspectives

Neutral

Kipsikäsittely vähentää fosforin kulkeutumista pelloilta vesistöihin, mutta sen käyttö edellyttää paikallista tutkimustietoa ja logistiikkaa.

Positive

Kipsikäsittely on edullinen menetelmä, joka voisi vähentää Itämereen päätyvää fosforikuormitusta huomattavasti.

Negative

Kipsiä ei suositella pelloille, joiden valumavedet päätyvät järviin, koska sulfaatti voi lisätä ravinteiden vapautumista järven pohjasta.

Your week in news, every Wednesday

The biggest stories of the week for your edition, in your inbox every Wednesday morning, your time. Free, and you can unsubscribe at any time.

Choose your news coverage

Please choose and confirm your coverage.

All sections

Edition