Aino Kallas
Aino Kallas oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti runoja, novelleja, romaaneja ja näytelmiä.

Aino Julia Maria Kallas, o.s. Krohn, syntyi 2. elokuuta 1878 Kiiskilässä, Viipurin maalaiskunnan alueella. Hänen isänsä oli runoilija ja kielitieteilijä Julius Krohn. Äiti Maria Wilhelmina Lindroos oli Suomalaisen Tyttökoulun ensimmäinen johtaja.
Kallas kävi Helsingin suomalaista tyttökoulua ja vietti kesät Kiiskilän sukukartanossa. Isä Julius Krohn hukkui purjehdusmatkalla vuonna 1888. Kallas julkaisi varhaisia runokokoelmia nimellä Aino Suonio vuosina 1897, 1899 ja 1902.
Vuonna 1900 Kallas avioitui virolaisen Oskar Kallaksen kanssa ja muutti Viroon. Hän kirjoitti novelleja, jotka kuvasivat virolaisten asemaa ja sortoa. Ensimmäinen menestys tuli novellikokoelmilla Meren takaa vuosina 1904 ja 1905.
Vuonna 1913 julkaistu Lähtevien laivojen kaupunki merkitsi siirtymistä myyttisiin aiheisiin. Kallas asui Lontoossa yli kahdentoista vuoden ajan 1920-luvulla. Tuolloin hän kirjoitti balladityylisiä romaaneja, kuten Barbara von Tisenhusen vuonna 1923.
Toisen maailmansodan aikana Kallaksen perhe koki menetyksiä, kun tytär Laine ja poika Sulev kuolivat. Vuonna 1944 Kallakset lähtivät maanpakoon Ruotsiin. Tukholmassa hän julkaisi kuusi osaa päiväkirjojaan ja muistelmiaan.
Kallas sai takaisin Suomen kansalaisuuden ja palasi Helsinkiin vuonna 1953. Hän sai vuonna 1953 Jenny ja Antti Wihurin rahaston miljoonan markan elämäntyöpalkinnon. Hän kuoli Helsingissä vuonna 1956 ja hänet on haudattu Hietaniemeen.
Key facts
- Aino Kallas syntyi 2. elokuuta 1878.
- Hän avioitui Oskar Kallaksen kanssa vuonna 1900.
- Hän sai Wihurin elämäntyöpalkinnon vuonna 1953.
- Hän kuoli Helsingissä vuonna 1956.